en yhtään ihmettele sitä, että tää ansaitsi Finlandian. Kyllä miussa heräsi jos jonkinlaisia peruskoulutraumoja, "taas se tietää", vaikkei minua juurikaan edes kiusattu — ja vaikkei traumoja olisikaan, sitä suuremmalla syyllä tulisi lukea tämä. Pidin erityisesti Turun (rakennus)historiaan liittyvistä nippelitiedoista sekä siitä, miten päähenkilö A jäi anonyymiksi, niin pieneksi kaiken keskellä ettei nimelläkään ollut merkitystä — ja toisaalta päähenkilön nimettömyys tekee hänestä kenet tahansa meistä, näin voisi tapahtua kelle tahansa, vaan ei tapahdu kuin joillekin onnettomille — ei, vaan onnettomiksi tehdyille — tässä on koehenkilö A ja jossain on henkilö B ja kun aakkoset loppuvat, ne voidaan aloittaa alusta koska sillä nyt on vähiten väliä, saavatko heidän omat persoonansa erottua ja selviytyä.